Blogissa olemme tähän mennessä käsitelleet runsaasti kokemuksiamme opinnollistamiseen liittyen, jota pilotoimme Vakasosionomi-hankkeessa Karelia amk:n ja Liperin kunnan varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Olemme jakaneet opinnollistamisen pääpiirteissään kolmeen vaiheeseen, jotka ovat 1. suunnitelmavaihe, 2. toteutus sekä 3. opitun osoittaminen. Tässä blogitekstissä käsittelemme pilotointikokemuksiimme perustuen opinnollistamisprosessin viimeistä vaihetta, eli opitun osoittamista. Tuomme esille opiskelijoiden kokemuksia siitä, miten he kokivat opinnollistamisen prosessin, ja mitä lopulta jäi käteen.
Opinnollistamisprosessin päättää opitun osoittaminen. Tällä ensimmäisellä kokeilukerralla päätimme järjestää opitun osoittamisen ns. ”purkupäivänä”. Se oli käytännössä seminaaritoteutus, jonne kukin opiskelija valmisteli oman esityksensä. Esityksessä jokainen sai esitellä opit ja oivallukset omasta näkökulmastaan. Käytännön kokemusten ohella myös teoriaperustan tuli näkyä. Purkupäivän tarkoituksena oli mahdollistaa vuoropuhelu ja toimia oppimiskokemuksena.
Purkupäivässä kuulimme puheenvuoroja, näimme diaesityksiä ja posteriesityksen. Vaikka teoriaosuus oli kaikille yhteinen, jokaisella oli kuitenkin omanlaisensa käytännön kokemukset. Niinpä kukin sai vapauden valmistella esityksensä omanlaisineen painotuksin. Opiskelijoiden kokemusten mukaan oli opettavaista seurata muiden esityksiä ja osallistua yhteiseen keskusteluun. Yhteisessä keskustelussa muiden tekemiä havaintoja peilattiin omiin kokemuksiin ja omaan työhön, ja niihin oli helppo samaistua: purkupäivän suurinta antia oli juurikin tilanteiden kollektiivinen tarkastelu.
Opinnollistamisen prosessi oli meille kaikille osallisille uusi. Opiskelijoiden kertoman mukaan prosessi avautui lopullisesti vasta purkupäivänä. Yhteinen seminaarikeskustelu nähtiin tarpeelliseksi oppimisen ”viimeistelyksi” tällä opintojaksolla. Ajatustyö sai jatkua vielä purkupäivän jälkeenkin.
Oheiseen kuvioon on koottu opinnollistamisen antia opiskelijoiden näkökulmasta. Kokonaisuutena opinnollistamisen koettiin rikastavan omaa ammattitaitoa. Menetelmän vahvuuksiin kuuluu teorian ja käytännön vahva yhdistyminen sekä opiskelun ja työn sujuva yhdistäminen. Opiskelijat totesivat opinnollistamisen olevan toimiva toteutustapa, joten he toivoivat lisää tämänkaltaisia toteutuksia.
Hankkeen kehittämistyö opinnollistamisen parissa on toistaiseksi sujunut varsin antoisasti. Tämä oli vasta ensimmäinen kokeilu KASK21-ryhmän kanssa. Syyslukukaudella opinnollistamisen pilotointi jatkuu osallistujamäärältään suuremman KASK22-ryhmän kanssa. Opinnollistamiseen vaadittava työelämäyhteys toteutuu hankekumppanien myötä luontevasti.
projektiasiantuntija Anne Airaksinen
hankkeen kehittäjäopettaja Tiina Maaranen
