Edellisessä blogitekstissä käsiteltiin opinnollistamisen suunnitelmavaihetta siten, kuin se Vakasosionomi-hankkeessa pilotoidun pohjalta eteni. Tässä vaiheessa opiskelijan laatima opinnollistamisen suunnitelma on siis hyväksytty, joten seuraavaksi on aika lähteä toteuttamaan opinnollistamista käytännössä. Oppimisympäristönä toimi opiskelijan oma työpaikka eli Liperin kunnan varhaiskasvatus. Opinnollistettavana oli opintojakson osa: ammatillinen vuorovaikutus.
Mitä toteutusvaiheessa tapahtui käytännössä?
Opinnollistamisen prosessin toteutusvaiheessa opiskelija kehittää omaa osaamistaan opinnollistamis-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Opiskelija reflektoi opintojakson teoriaperustaa käytännön työhön peilaten. Lisäksi hän dokumentoi ja reflektoi omaa oppimisprosessiaan. Reflektoinnin ohella oman osaamisen visualisointi ja sanoittaminen ovat tärkeitä. Dokumentointi on tärkeässä osassa oman osaamisen syventämisessä (Kotimäki 2017, 65). Lisäksi opiskelija arvioi omaa osaamistaan koko prosessin ajan. Toteutusvaiheessa opiskelijan tukena on myös mukana kollegiaalinen vertaispalautteen antaja.
Vaikka opintojakson tavoitteet olivat kaikille opiskelijoille yhteiset, kukin opiskelija saattoi omassa suunnitelmassaan painottaa juuri itselleen tärkeitä kehittämiskohteita. Toteutukset etenivät sisällöllisesti ja aikataulullisesti opiskelijan tekemän (ja opettajan hyväksymän) suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa oli huomioitu sekä teoreettinen että käytännön ulottuvuus, joten opiskelijalle tarjoutui mahdollisuus omaksua teoriassa esitetyt asiat käytännön työelämään ja konkretiaan peilaten – ja juuri tämä on opinnollistamisen vahvuus oppimismenetelmänä.
Ajallisesti toteutusvaihe kesti muutamia viikkoja. Käytännössä sitä voisi kuvailla havainnointijaksona tai oman toiminnan reflektointijaksona, jolloin teoriaa ja käytäntöä prosessoitiin yhteen. Kokemuksiimme perustuen tähän kietoutui myös osaamisen tunnistamista sekä osaamisen sosiaalista tunnustamista. Toteutusjakson aikana opiskelijat kirjoittivat ajatuksiaan sekä oivalluksiaan muistiin, ja toiset dokumentoivat ajatuksiaan myös kuvin. Niitä tarvittaisiin toteutusjakson päätteeksi, kun vuorossa olisi opitun osoittaminen. Opitun osoittaminen toteutui hankkeessamme ns. ”purkupäivänä”, jolloin kukin opiskelija piti laatimansa esityksen opinnollistamisen myötä kokemastaan ja oppimastaan.
Opinnollistamisen yllättävät vaikutukset: yhteisöllistä oppimista!
Kokemustemme perusteella opinnollistamisen myötä tieto näytti siirtyvän myös työyhteisöön: käsiteltävään teemaan liittyviä asioita oli nostettu yhteisen keskustelun kautta esille työyhteisöissä esimerkiksi silloin, kun opiskelija oli pohdiskellen sanoittanut omia toimintatapojaan omaksumaansa teoriatietoon peilaten. Toinen esimerkki: teoriaan liittyvistä asioista oli keskusteltu omassa työyhteisössä ja tunnistettu niihin liittyviä käytännön tilanteita. Näin syntyi työyhteisön yhteistä keskustelua esimerkiksi oman työtiimin toimintatapoihin liittyen. Opinnollistaminen siis mahdollisti tilaa myös tämänkaltaisille tärkeille työyhteisön keskusteluille.
Työyhteisön kehittämisnäkökulma oli jotakin sellaista, jota emme osanneet odottaa opinnollistamisen prosessiin ryhtyessämme. Nyt ensimmäisen kokeilun jälkeen tämä ulottuvuus näyttäytyy kirkkaana, ja olemme tästä erityisen iloisia: opinnollistaminen mahdollistaa tiedon siirtymisen työpaikalle ja jopa yhteisöllisen oppimisen!
Vinkit toteutusvaiheeseen:
Opinnollistaminen tarjoaa loistavan mahdollisuuden peilata teoreettisia asioita käytännön työelämään ja konkretiaan
Toteutusvaihe on käytännössä ”havainnointijakso” / ”oman toiminnan reflektointijakso”, jolloin teoriaa ja käytäntöä prosessoidaan yhteen -> dokumentointi on tärkeää!
Suunnitelmavaiheen tärkeys konkretisoituu toteutusvaiheessa: tavoitteet kirkkaana
Työyhteisön kehittämisnäkökulma:
Opinnollistamisen prosessissa tapahtuu osaamisen tunnistamista sekä osaamisen sosiaalista tunnustamista.
Opinnollistamisen prosessin myötä voi avautua tilaisuuksia työyhteisön yhteiselle reflektiolle -> Tieto siirtyy työyhteisöön yhteisten keskusteluiden kautta
Opinnollistaminen mahdollistaa tiedon siirtymisen työpaikalle & yhteisöllisen oppimisen
projektiasiantuntija Anne Airaksinen
hankkeen kehittäjäopettaja Tiina Maaranen
Lähde: Kotimäki, E. 2017. Vertaisarviointi työn opinnollistamisen tukena – Case OAMK. Teoksessa K. Mäki, A. Moisio & P. Aura (toim.) Kolme kulmaa opinnollistamiseen – opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Verkkovirta-hanke. Helsinki: Haaga-Helia, 63–66. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2020-11/hh_kolme_kulmaa_verkkoversio.pdf
