Aiemmissa blogiteksteissä olemme kertoneet opinnollistamisesta, jota pilotoitiin keväällä -22 Vakasosionomi-hankkeessa Karelia amk:n ja Liperin varhaiskasvatuksen yhteistyönä. Tässä blogitekstissä käsittelemme opinnollistamisprosessin ensimmäistä vaihetta: suunnitelman laatimista.
Osaamisen tunnistamista ja kokonaisuuden hahmottamista
Opiskelijan tulee jäsennellä oman osaamisensa kehittämistarpeet ja -aikeet suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin. Tätä helpottaa se, että opintojakson tavoitteet ovat helposti ja selkeässä muodossa opiskelijan saatavilla. Opinnollistamisen tavoitteita asetettaessa opiskelijan tulee huomioida konkreettiset käytännön työtehtävät, joiden lisäksi suunnitelmaan tulee liittää myös opintojaksolla tavoiteltava teoreettinen osaaminen. (Ks. Karelia-ammattikorkeakoulu 2021.)
Opinnollistamista oppimismenetelmänä käytettäessä opiskelijalta edellytetään vahvaa itseohjautuvuutta ja oma-aloitteisuutta. Opiskelijan tulee hahmottaa tekemänsä työ kokonaisuutena. Opinnollistamisen suunnitelmavaiheeseen kuuluu myös oman osaamisen tunnistaminen: kun opiskelija määrittelee työssä tarvittavaa osaamista ja kuvailee tekemäänsä käytännön työtä, hän samalla tunnistaa omaa osaamistaan sekä kehittämiskohteitaan. (Ks. Karelia-ammattikorkeakoulu 2021.)
Teoria ja käytäntö rinnakkain
Suunnitelmavaiheeseen edettiin ohjatusti välietappien kautta. Koko ryhmä eteni samantahtisesti. Tähän ratkaisuun päädyttiin siksi, koska kaikki 10 opiskelijaa suorittivat pilotoinnin kohteena olevan opintojakson yhtä aikaa. Ennen suunnitelman laatimista opiskelijoiden tuli perehtyä opintojaksolla sovellettavaan teoriaperustaan. Apuna oli lukemisto, johon tutustuttiin itsenäisesti, sekä teoriasisältöihin orientoiva tallenne. Aivan kuten opintojakson tavoitteidenkin, myös teoriatiedon tulisi olla selkeästi rajattua ja helposti opiskelijoiden saatavilla.
Opinnollistamisen prosessin ensimmäinen askel oli tapauksessamme siis teoriaan perehtyminen, jonka opiskelijat suorittivat itsenäisesti. Tämä oli ennakkotehtävänä ennen opintojakson ensimmäistä tapaamista opiskelijoiden kanssa. Aloitustapaamisessa oli tarkoitus käsitellä opinnollistamista käytännön prosessina, eikä niinkään käyttää yhteistä aikaa teoriaan perehtymiseen. Tätä ratkaisua perusteltiin sillä, että suoritettava opintojakso (ja tarvittavien teoriasisältöjen laajuus) oli melko pieni, kun pilotoinnissa käytetty opintojakso oli laajuudeltaan 2 op. Lisäksi opinnollistaminen oli kaikille osapuolille aivan uusi asia, joten prosessin käytännön vaiheet oli tärkeää keskustella huolellisesti yhdessä läpi.
Ohjatusti kohti suunnitelman laatimista
Opiskelijoiden saapuessa opintojakson aloitustapaamiseen oletuksena oli, että opintojaksolla käytettävään teoriaan oli jo tutustuttu pääpiirteissään. Näin meidän ei tarvinnut käyttää yhteistä aikaa teoriasisältöihin perehtymiseen, vaan saimme keskittyä opinnollistamisen prosessin käytännön vaiheisiin. Teoriapohjaa tultaisiin tarvitsemaan jo prosessin alkuvaiheessa opinnollistamisen suunnitelmaa laatiessa, jonka lisäksi se kulkisi matkassa mukana ja prosessoitavana opintojakson alusta loppuun.
Aloitustapaamisessa esittelimme konkreettisesti, mistä opinnollistamisessa on kyse, mikä on aikataulu ja mitkä ovat seuraavat käytännöt askeleet. Ensimmäiseksi opiskelijat pääsevät laatimaan opinnollistamis-suunnitelman: opintojakson tavoitteet ovat yhteiset, mutta kukin opiskelija laatii oman toteutussuunnitelmansa, jossa saa näkyä myös henkilökohtaiset osaamisen kehittämistarpeet. Opiskelijat laativat suunnitelmansa esitäytetylle lomakepohjalle.
Kirjallinen suunnitelma esitäytetylle lomakepohjalle
Hyödynsimme Karelian valmista lomakkeistoa ja loimme opinnollistamisen työvälineeksi yhden lomakepohjan, joka sisältää 1) työn opinnollistamisen toteutussuunnitelman, 2) vertaispalautteen sekä 3) sopimuksen työssäoppimisesta. Lomakepohjaan olimme esitäyttäneet opintojakson tiedot sekä tavoitteet. Opiskelijan tehtäväksi jäi osaamistavoitteiden konkretisointi työtehtäviksi ja arviointikohteiksi. Opiskelijan tuli laatia alustava suunnitelma osaamisen hankkimisesta ja nimetä konkreettisesti niitä työtehtäviä, joissa hän arvioi voivansa hankkia opintojaksolla vaaditun osaamisen. Tämä tehtiin jokaisen opintojakson tavoitteen osalta erikseen. Lisäksi opiskelijan tuli sanoittaa mitä hänen tulisi tietää, ymmärtää ja pystyä tekemään työssään, jotta opintojakson tavoitteet täyttyvät ja hän voi saada opintojaksosta hyväksytyn arvosanan. Myös tämä tehtiin huolellisesti tavoite tavoitteelta. Suunnitelmassa tuli näkyä myös opintojakson teoreettiset lähtökohdat ja kirjallisuus.
Opiskelijoiden kokemusten perusteella teoriaan perehtyminen on tärkeää jo ennen kuin aletaan täyttää suunnitelmalomaketta; se on tarpeen kokonaisuuden hahmottamisessa. Lomakkeelle esitäytetyt opintojakson tavoitteet helpottivat niin opiskelijoiden kuin opettajan työtä. Opiskelijat tunnistivat joidenkin tavoitteiden täyttymisen omassa työssään jo niin luontevasti ja itsestäänselvästi, että se suorastaan hankaloitti tavoitteiden konkretisoimista ja sanoittamista. Käytännön osaamista pilottiryhmästämme siis löytyi! Toisaalta opiskelijat totesivat myös, että omia tavoitteita teki mieli viedä myös siihen suuntaan, joka tuntuu vielä toistaiseksi itselle vieraammalta – tämähän toimii mahdollisuutena lähteä tutkimaan teoriassa esitettyjä asioita käytännössä.
Opiskelijat kokivat suunnitelman laatimisen aluksi jokseenkin vaativaksi. Se vaati hieman ajatustyötä ja sulattelua. Lisäksi tarvittiin kokonaisuuden hahmottamista myös teoriaperustan osalta. Aluksi teoriaan perehtyessä saattoi tuntua siltä, että tilanteita on vaikeaa paikantaa käytännöstä. Mutta sitten, kun teoriaan perehdyttiin enemmän, vastassa olikin runsaudenpula!
Vinkit suunnitelmavaiheen sujuvaan toteuttamiseen:
- Suunnitelmaan tulee panostaa. Huolella laadittu suunnitelma kantaa läpi koko opinnollistamisen prosessin!
- Opintojakson tavoitteet tulee olla selkeässä muodossa ja helposti saatavilla
- Opintojaksolla tarvittava teoriaperusta selkeästi esitettynä
- Opintojakson kirjallisuus helposti saatavilla
- Opintojakson teoriaperustaan tutustuminen jo ennen suunnitelman laatimista!
- Esitäytetty suunnitelmalomakepohja helpottaa niin opiskelijan kuin opettajankin työtä. Lomakkeelle voi täyttää jo valmiiksi mm. opintojaksokohtaiset tavoitteet.
Näiden ensikokemusten pohjalta opinnollistamisen prosessia on tarkoitus kehittää hankkeessamme edelleen myös suunnitelmavaiheen osalta. Seuraavassa blogitekstissä kerromme, mitä tapahtuu suunnitelman hyväksymisen jälkeen.
projektiasiantuntija Anne Airaksinen
hankkeen kehittäjäopettaja Tiina Maaranen
Lähde:
Karelia-ammattikorkeakoulu. 2021. Työn opinnollistaminen – vaihtoehtoinen tapa kehittää osaamista. https://student.karelia.fi/fi/opinnot/Sivut/Ty%C3%B6n-opinnollistaminen.aspx
