Categories
Yleinen

Opinnollistamisen prosessi käynnistyi

Yksi Vakasosionomi-hankkeen kehittämiskohteista on työn arjessa tapahtuva oppiminen. Tähän kehittämiskohteeseen pääsemme kiinnittymään opinnollistamisen menetelmin. Opinnollistaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden opiskelijoiden olemassa olevan osaamisen tunnistamiseen sekä osaamisen kehittämiseen ja syventämiseen (Airola, Sillanpää & Vuori 2017, 60). Opinnollistamisen avulla osaaminen tehdään näkyväksi, jolloin osaamisen tunnustaminen mahdollistuu. Oppiminen ja osaamistavoitteet liitetään vahvasti käytännön työhön, jolloin oppiminen siirtyy luokkahuoneesta työpaikalle. Jotta opinnollistamisen prosessi voisi onnistua ja toteutua tarkoituksenmukaisesti, tarvitaan huolella laadittu suunnitelma. Opiskelijan rooli suunnitelman laatimisessa on merkittävä, mutta lopullinen suunnitelma syntyy yhteistyössä keskustellen opiskelijan, opettajan ja työnantajan kanssa. (Ks. Karelia-ammattikorkeakoulu 2021.)

Alkaneen kevätlukukauden aikana pääsemme yhdessä Karelian Vakasosionomi-hankkeen opiskelijoiden kanssa pilotoimaan opinnollistamista Ammatillinen vuorovaikutus ja luovat menetelmät -opintojaksolla, josta opinnollistaminen koskee ammatillisen vuorovaikutuksen (2 op) osiota. Opiskelijat ovat jo ennen opintojakson aloitusta tutustuneet opintojakson kirjallisuuteen ja teoriaperustaan. Opintojakson aloitustapaamisessa kävimme läpi opinnollistamisen prosessin kulun, joka on pääpiirteissään esitetty alla olevassa kuviossa.

Kuvio: Opinnollistamisen prosessi

Prosessi lähtee liikkeelle suunnitelman laadinnasta. Opinnollistamisen prosessissa suunnitelma on keskeinen, kannatteleva osa. Voisi kuvailla, että suunnitelma on koko toiminnan kivijalka. Sen takia on tärkeää, että suunnitelma on huolella laadittu. Suunnitelmaa varten tarvitaan opintojakson osaamistavoitteet. Ammatillinen vuorovaikutus -osion tavoitteita ovat seuraavat:

  • Opiskelija ymmärtää sekä käytännöllisellä että teoreettisella tasolla ammatillisen vuorovaikutusosaamisen merkityksen, tarkoituksen ja erityispiirteet sosiaalialan työssä
  • Opiskelija osaa oman toimintansa pohjalta tunnistaa vuorovaikutuksen muotoja ja tasoja
  • Opiskelija osaa kuvailla dialogisuuden teoreettisia lähtökohtia sekä tunnistaa dialogin merkityksen ja sen toimintaperiaatteita työssään

Opiskelija laatii suunnitelmansa tätä tarkoitusta varten laaditulle lomakkeelle, johon olimme lisänneet jo valmiiksi opintojakson osaamistavoitteet. Suunnitelmavaiheessa opiskelijan tehtävänä on konkretisoida nämä osaamistavoitteet konkreettisiksi työtehtäviksi ja arviointikohteiksi. Osaamistavoitteiden nimeämistä konkreettisiksi työtehtäviksi helpottaa meidän tapauksessamme se, että opiskelijoillamme on omat, tutut työpaikkansa ja työnkuvansa, joissa he toteuttavat opinnollistamisen prosessia.

Kun osaamistavoitteita konkretisoidaan arviointikohteiksi, kiinnitytään opintojakson teoriaperustaan: opiskelijan täytyy tietää, mikä on opintojakson teoreettinen tietoperusta ja mitä hänen täytyy sieltä hahmottaa ja osata, jotta voi saada opintojaksosta hyväksytyn arvosanan. Tästä syystä johtuen oli aikataulullisestikin tärkeätä, että opiskelijat olivat tutustuneet opintojakson teoriaperustaan jo ennen suunnitelman laatimisen aloittamista.

Suunnitelmavaiheessa opiskelija hankkii itselleen työpaikalta kollegiaalisen vertaispalautteen antajan. Vertaispalautteen antajan rooli on merkittävä, koska hänen myötään mahdollistuu vuoropuhelu ja ajatustenvaihto opiskelijan tekemistä havainnoista ja pohdinnoista. Vertaispalautteen antajan rooli ei ole niinkään oppimisen tai osaamisen arvioija, vaan enemmänkin keskustelukumppani, jonka kanssa opiskelija voi jakaa arjen havaintoja opintojakson osaamistavoitteiden suunnassa. Parhaimmassa tapauksessa opintojakson teoriasisältöjen anti yhdistyy käytännön kokemuksiin ja havaintoihin, ja keskusteluiden myötä vahvistunut yhteinen ymmärrys näistä asioista ankkuroituu työyhteisön osaamispääomaksi.  

Suunnitelma arvioidaan kolmikantakeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, vertaispalautteen antaja sekä opintojakson opettaja. Kun suunnitelma on yhteisen keskustelun myötä todettu hyväksytyksi, on aika toteuttaa suunnitelma. Opiskelija havainnoi, sanoittaa, kehittää, reflektoi ja dokumentoi omaa osaamistaan opintojakson osaamistavoitteiden sekä itse asettamiensa tavoitteiden suunnassa työpaikalla. Prosessin päätteeksi opiskelija osoittaa oppimisensa siten, että käytännön kokemukset työstä, opintojakson teoreettinen tietoperusta sekä oma reflektointi yhdistyvät. Käytännössä opitun osoittaminen tapahtuu opiskelijan valitsemalla tavalla (esim. kertoen, keskustellen, visuaalisesti esittäen) nk. ”purkupäivässä”, jotka toteutamme opiskelijoille pienryhmissä. Purkupäivän tavoitteena on mahdollistaa yhteisen keskustelun kautta kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen, teoriaperustaa unohtamatta.

Vakasosionomi-hankkeen opiskelijoilla opinnollistamisen prosessi alkoi tammikuussa, ja se tulee päätökseensä maaliskuussa. Tällä hetkellä opiskelijat työstävät suunnitelmiaan. Seuraavaksi vuorossa ovat kolmikantakeskustelut. Kerromme opinnollistamisen prosessin etenemisestä täällä blogissa sitä mukaa, kun asia etenee.

projektiasiantuntija Anne Airaksinen

Lähteet:

Airola, R., Sillanpää, H. & Vuori, A. 2017. Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi – Osaamisen syventäminen opinnollistamalla. Teoksessa K. Mäki, A. Moisio & P. Aura (toim.) Kolme kulmaa opinnollistamiseen – opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Verkkovirta-hanke. Helsinki: Haaga-Helia, 60–62. https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2020-11/hh_kolme_kulmaa_verkkoversio.pdf

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2021. Työn opinnollistaminen – vaihtoehtoinen tapa kehittää osaamista. https://student.karelia.fi/fi/opinnot/Sivut/Ty%C3%B6n-opinnollistaminen.aspx