Vakasosionomi-hankkeen yhtenä tavoitteena on luoda ja kehittää malleja joustaviin toteutustapoihin sekä aikaisemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen siten, että kiinnitämme erityistä huomiota työn arjessa tapahtuvaan oppimiseen. Tämän tavoitteen pohjalta me hankkeen työntekijät lähdimme hankkimaan kehittämistyötämme varten työkaluja oppimismuotoilu-koulutuksesta.
Osallistuimme keväällä 2021 Karelian henkilöstölle suunnattuun pedagogiseen koulutukseen, jonka aiheena oli oppimismuotoilu. Kyseessä oli Karelian Tulevaisuuden työ -hankkeen toteuttama työpajatyyppinen kokonaisuus, jonka kouluttajina toimivat Vilma Mutka (Mukamas Learning Design) sekä Camilla Havanka (Muutosvalmius). Koulutuksessa oli mukana Karelian opettajia, hankehenkilöstöä sekä tuki- ja tietopalveluiden henkilöstöä. Koulutuskokonaisuus koostui aloituswebinaarista, työpajoista sekä työpajojen välillä tapahtuvasta pienryhmätyöskentelystä. Koulutuksen tarkoituksena oli tarjota valmiudet oppimismuotoilun keskeisiin ajattelumalleihin ja käytännön menetelmiin.
Mitä oppimismuotoilu on?
Oppimismuotoilua kuvataan ketteräksi, oppijalähtöiseksi kehittämiseksi. Oppimismuotoiluun liittyy perusajatus siitä, että oppimista tapahtuu koko ajan ja kaikkialla. Muotoiluajattelu on peräisin palvelumuotoilusta; oppimismuotoilua voidaankin kuvata palvelutehtäväksi. Muotoilun avulla voidaan oppimiskokemus rakentaa mielekkäämmäksi riippumatta siitä, mikä oppimisympäristö on. Koska maailma ja sen mukana myös organisaatiot ovat jatkuvassa muutoksessa, oppimismuotoilun avulla voidaan pyrkiä vastaamaan näihin muuttuviin kehittämistarpeisiin. Sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys vaikuttaa vankasti: tiedon rakentaminen ja sen muotoutuminen sosiaalisissa konteksteissa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa. (Mutka 2019, 8.)
Oppimismuotoilu on oppijalähtöistä kehittämistyötä, joka etenee sykleittäin. Muotoilu käynnistyy tarpeen havaitsemisesta. Valmista ei oleteta tulevan heti ensimmäisellä kierroksella, vaan muotoilija käy ympäristönsä kanssa jatkuvaa vuoropuhelua siitä, mitkä olisivat kussakin tilanteessa ne parhaiten tarkoitustaan palvelevat ratkaisut. Testaaminen ja kehittäminen tapahtuu yhdessä loppukäyttäjien kanssa. Tärkeintä on siis lähteä liikkeelle ja aloittaa! Prosessiin kuuluvat myös mm. kohtaamiset, reflektointi ja yhteisen ymmärryksen luominen. Olennaisessa osassa on dialogisuus ja yhteinen tekeminen: osapuolten on uskallettava asettua dialogiin keskenään. Oppimismuotoilija on prosessissa itsekin ”tutkimusmatkalla”. Tarvitaan uskallusta kokeilla, löytää yhdessä tilanteeseen sopivimmat ratkaisut. Lisäksi on tärkeää ymmärtää yksilöllisiä oppimisvalmiuksia, koska onhan meistä jokainen aivan omanlaisensa oppija. Prosessin päättyessä voidaan havaita, että alkuperäinen tarve on muuttunut, ja olemme ehkä havainneet kokonaan uudenlaisen tarpeen. Jälleen tilanteisiin ja muutoksiin reagoidaan tarkastelemalla tilannetta muotoilun näkökulmasta. Tilanteisiin ja muutoksiin reagoidaan tarkastelemalla tilannetta jatkuvasti muotoilun näkökulmasta, ”oppimismuotoilijan silmälasit” päässä. Tapahtuuhan oppimistakin koko ajan ja kaikkialla – samaan tapaan myös oppimismuotoilu kulkee mukana jatkuvana syklillä. Täytyy osata elää hetkessä ja tunnistaa oppijoiden tarpeita kyseisellä hetkellä – myös niitä muuttuviakin. (Mutka 2019, 9, 20-21.)
Oppimismuotoilua vakasosionomi-hankkeessa
Koulutuksen jälkeen koemme, että oppimismuotoilun oppien avulla meidän on mahdollista laajentaa omaa kehittämisnäkökulmaamme. Oppimismuotoilun työkalut toimivat apunamme vaikuttavan ja merkityksellisen oppimisen rakentamisessa. Hankkeessa käymme jatkuvaa vuoropuhelua opiskelijoiden, kuntakumppanimme Liperin, sekä muiden tahojen kanssa. Vuoropuhelu on erittäin tärkeää, koska kehitämme varhaiskasvatuksen koulutukseen työelämälähtöisiä jatkuvan oppimisen ratkaisuja. Hankkeessamme toteutetaan oppijalähtöistä kehittämistyötä, jonka pohjalta pilotoidut, testatut toteutusmallit tulevat myöhemmin olemaan hyödynnettävissä myös muissa konteksteissa, kuten Karelia-ammattikorkeakoulun sosiaalialan monimuotototeutuksessa.
projektiasiantuntija Anne Airaksinen
projektipäällikkö Antti Raekorpi
Lähde: Mutka, V. 2019. Oppimismuotoilijan työkirja 3.0.
