Categories
Yleinen

Syksyn opintojen reflektointia dialogisen toimintaotteen kautta

Syyslukukauden kääntyessä loppupuolelle vietimme varhaiskasvatuksen sosionomeiksi opiskelevan KASK21-ryhmän kanssa ammatillisen kasvun reflektiopäivää. Reflektiopäivän tarkoituksena oli palata syventämään opintojen aikana esille nousseita mielenkiintoisia teemoja sekä päästä kokeilemaan dialogista toimintaotetta erilaisten käytännön harjoitteiden kautta. 

Oppimista voi olla hankala havaita, jos oppimisen äärelle ei pysähdy. Oppija luo ja yhdistää uutta tietoa aiemmin oppimaansa, ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa omaa oppimista on mahdollisuus vielä syventää. Ammatillisen kasvun tavoitteena onkin havaita oma oppiminen ja sanoittaa sitä. Tämän prosessin myötä oma oppiminen jäsentyy ja sitä pystytään hyödyntämään tulevaisuudessa omassa ammatissa. Tämän vuoksi reflektiopäivän järjestäminen on perusteltua ja toimii omana oppimiskokemuksenaan. 

Dialoginen toimintaote -harjoituksia
Kuva: Anne Airaksinen

Opiskelijat pääsivät testaamaan pienryhmissä dialogista toimintaotetta kolmen erilaisen käytännön harjoituksen kautta. Opiskelijat muodostivat kolme pienryhmää, joista kukin ryhmä tutustui yhteen dialogisen toimintaotteen menetelmään. Sen jälkeen pienryhmät ohjasivat harjoitukset toisilleen. 

Ensimmäisenä harjoituksena oli menetelmä nimeltä ”keskusteluliput”, jossa tavoitteena oli havainnoida vastavuoroisuutta keskustelussa ja yhteisessä tiedonluomisessa. Keskustelusta luotiin keskustelulippujen avulla symmetrinen (Aarnio 2012): jokainen osallistuja sai käteensä viisi keskustelulippua, joista yksi lippu oikeutti osallistumaan keskusteluun kahden virkkeen verran. Keskustelun aiheeksi valittiin ”varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuva”, joka varsin toimivana ja ajatuksia herättävänä aihevalintana sai aikaan runsaasti erittäin hyvää keskustelua: minkälaisia odotuksia opiskelijoilla työnkuvaa kohtaan on? Mitä uutta varhaiskasvatuksen sosionomi voi tuoda työyhteisöön ja varhaiskasvatukseen? 

Toisena harjoituksena oli menetelmä nimeltä ”sanatarkka kuuntelu”, joka tehtiin pareittain. Pareista toinen lausui kaksi virkettä, jotka toinen sitten toisti sanatarkasti. Tavoitteena oli pysähtyä kuuntelemaan ja vastaanottamaan tietoa sellaisena kuin se tulee, ilman että omat ennakko-oletukset ohjaavat kuuntelua. (Aarnio 2012.) Välillä vaihdettiin vuoroja. Aiheena oli ”henkilökohtaisten arvojen merkitys työssä”. Syksyn opintojen yhtenä teemana olivat arvot, normit, moraali ja etiikka, joten aihealue sai yhä aikaan keskustelua. Harjoituksen jälkeen kävimme yhteistä keskustelua harjoituksen herättämistä ajatuksista. Totesimme yhteisesti, että sanatarkka kuunteleminen vaatii keskittymistä. Kuullun asian ääneen toistaminen auttoi sisäistämään asian ja keskittymään hetkeen.  

Kolmantena harjoituksena oli menetelmä ”olettamusten vankina”, jonka tavoitteena oli oppia huomaamaan ja tiedostamaan omia ennakko-oletuksia asioista (Aarnio 2012). Lämmittelytehtävänä oli sana-assosiaatio, joka osoitti sen, miten erilaiset mielikuvat ohjaavat ajatteluamme. Lämmittelytehtävän jälkeen kerrottiin yhteisesti lauseen alkuja, joita jokainen sai jatkaa haluamallaan tavalla kirjoittamalla lauseet kokonaisuudessaan paperille. Tämän jälkeen kukin sai lukea omat lauseensa ääneen pienryhmissä. Pienryhmän jäsenet kuuntelivat ilman, että kommentoivat tai muulla tavoin puuttuivat esitettyihin asioihin. Harjoituksen jälkeen pohdimme vielä yhteisesti sitä, minkälaisia ajatuksia harjoitus herätti ja mistä ennakko-olettamukset oikein syntyvät.  

Reflektiopäivän antia

Ammatillisen kasvun reflektiopäivän antina voidaan todeta, että vakasosionomi-opiskelijamme ovat ottaneet sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen varhaiskasvatuksen sosionomin kompetensseihin peilaten tuntuvia askelia erityisesti sosiaalialan eettisen osaamisen ja asiakastyön osaamisen saralla (ks. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n organisoima työryhmä 2019). Opiskelijoiden esiin tuoman oppimisen myötä esimerkiksi toimiminen varhaiskasvatuksen ammattieettisten periaatteiden mukaisesti sekä ammattieettisten vastuiden tiedostaminen on syventynyt. 

Tähänastisissa teoriaopinnoissa olemme käsitelleet dialogisuutta ja dialogista kohtaamista ihmisten välisen vuorovaikutuksen perustana: sen lähtökohtina ovat mm. läsnäolo, luottamus, keskinäinen kunnioitus ja hyväksyntä (Nivala & Ryynänen 2019, 190–191). Reflektiopäivässä dialogisten menetelmien avulla voitiin käsitellä ja “peilata” omaa oppimista, jonka lisäksi saimme näkökulmia dialogiseen toimintaotteeseen käytännön kokeilujen myötä. Reflektiopäivä mahdollisti paitsi uutta tietoa ja kokemuksia, myös aiemmin opitun koontia sekä kiinnostaviin aiheisiin syventymistä yhteisen keskustelun kautta.

projektiasiantuntija Anne Airaksinen 

hankkeen kehittäjäopettaja, lehtori Kirsi Lindlöf 

projektipäällikkö Antti Raekorpi 

Lähteet: 

Aarnio, H. 2012. Dialoginen toimintaote. Hämeen ammattikorkeakoulu. http://www3.hamk.fi/dialogi/diale/menetelmat/main_c.htm  

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n organisoima työryhmä. 2019. Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa – varhaiskasvatuksen sosionomin ammatillinen osaaminen. https://docplayer.fi/151626002-Sosionomin-amk-kompetenssit-ja-ammatillinen-ydinosaaminen-varhaiskasvatuksessa-osallisuutta-hyvinvointia-huolenpitoa.html 

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka – kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus.